Yamar tereg unah ve?

Hezeech huuchirdaggui mortloo margaanii tovd baisaar baidag asuult. Omno ni bi toyotag ih l magtaj bichsen bol ene udaad er ni sanaand orson tereg bolgonii talaar shuumj hiihiig oroldoe. Bi beer mashin teregiig garguun meddeg mergejliin hun bish ch gesen eldev teregnii gedes dotor uhaj uzsen hobbitoin huvid busdad sanaa avahad ni tus boloh buizaa hemeen bichij bui mini ene. Enehuu byatshan shuumjee toyotagaar ehleed toyotagaar duusgay gej bodloo. Toyotagiin huvid hodolguurees ehleed l ooloh yum oldohguich gantshan zuil setgeld dunduur sanagddag ni gadaad zagvar ni neg l yalgarahuits gots goid boldoggui yavdal yum. Toyota ni zagvariinhaa oorchloltiig ih l udaj hiideg baihad harin Solongos teregnuud edelgee chanaraaraa muuch gesen hoer jil tutam zagvaraa bolson boloogui oorchlood shinechleed baidag. Gadaad zagvartaa ih anhaardagiin achaar dampuurchihalgui yavaad baidag tereg gevel yaltchgui Nissan ordog. Nissanii hodolguuriin chanar ni yadaj solongos teregnii end ch hurdeggui muu ch gesen dotood salon saitai, swiss tsagtai, BOSE hogjimtei geed l aahar shaahar yumaar huursaar baidagch une ni buursaar baigaa ni negiig helne buiz. Toyota, Hondag guitsehguich gesen Nissaniig bodvol arai iluu edelgeetei Mitsubishi, Mazdagiin talaar duugui baih argagui. Gehdeel edgeer markiin teregnuudees arai donguur bolson zagvart Mitsubishi Montero, Mazda protege hoer zagvariig ni edelgee saitai hemeen neg ih muulaad baidaggui. Ternees bish busad zagvaruudiin huvid shuumjlel bainga l garch baidag. Yalanguya Fordiin selbegiig Mazda, Crysleriin selbegiig Mitsubishi ni ih holilduulsanaar tehnikiin uzuulelt saijirsanch gesen edelgeend muugaar noloolson baidag. Zarim humuus Honda, Isuzu, Mazda unachihaad japan tereg unasan met yarih geed baidag. Unendee tednii buruu gej yu baihav. Edgeer markiin teregnuudiin zarimiinh ni ner ni japan bolohoos nider deeree GM yumuu Fordiin hiisen tereg baidag. Chanariin huvid yunii chini japan tereg, yag l amerik tereg shig muu edelgeetei baidag. Japanchuud oorsdoo bolohoor Subaru, Suzuki hoer zagvartaa ih l am saitai baidag. Uneheer ch ter hoer zagvar ni neg ih nuur ulailgaad baidaggui ch hodlolguuriin duu chimee ihtei, tohilog talaasaa dutagdaltai hemeen shuumjlegddeg. Etsest ni german teregnii talaar heden ug helehgui bol bolohgui. Mongold baihdaa german tereg l hamgiin shildeg ni gej boddog bailaa. Getel end ireed yanzan buriin tereg unaj uzeeed haritsuulaad bodohod neg l bishee. Hatuu, hoshuun gej jigteihen, hamag selbegee hongon tsagaan, huvantsar bolgoson eostoil amerikchuudiin heldegeer expensive junk gedeg ni l ortoidog. Uug ni bol laboratoriin nohtsold 1 say km yavah chadvartaigaaraa record togtooson hodolguuruudteildee. Gehdee amidral laboratori hoer tes oor baidag yum baina. Tegeed ch german teregnii une osood l ter hemjeegeer selbegniih ni une osood l zasuulah argagui bolno. Zarim selbegiin huvid erdiin teregnii selbegees 10 dahin unetei baidag. Humuus yagaad toyotand am saitai baidag ve gej magad. Minii bodohod edelgee saitaigaas gadna, zasaj yanzlahad gariin dor baidagt ni l durtai baidag baih. Tereg l bolson hoino evdrelguil yahav, harin zasaj bolohuu ugui gedeg tal deer sanaa zovoltgui baidag. Eldev mashin teregnii talaar tsuhas bolovch durdahad neg iimerhuu.

Foto zuragaa yaj hadgalnadaa...

Ayalan juulchlah dontoig helehuu, zurag avah durtaig helehuu neg l medsen chini foto zurag geech yumand daragdaj duusah ni ter. Suuldee bur ugaalgaj avahaach boliod muu computerteel shavaad baidag bolov. Getel bas l bishee. Computer chini ooroo hedhen jiliin nastai ed, mon l daraagiin ueiin PC garch irehed onoo olon myangan zuragnuudaa yaltai bilee. Iim baidlaas uuden heden jiliin omno negen shine sanaa torloo. Ter ni yu ve gevel iheehen bagtaamjtai hard buhii zovhon zurag hadgaldag, yalgaj salgasan zaagtai neg tiim yum baival mon saihnaa gej bodoj yavdag bolloo. Tiimerhuu yum garval nen darui hudaldaj avnadaa hemeen bodon bain bain l Best Buy bolon CircuitCity-eer orohod suragch baihgui baidag baiv. Getel nodningoos harin hyatadiin gants neghen yum garch irlee. Ter ni erdool 50 zurag slide show hiideg jaaz mayagiin yum baisan ni neg l sanaand hursengui. Mon udalgui Broocstond 10 myangan zurag hadgaldag hard garch irsen ni slide show hiihgui, background duu baihgui, delgets bagatai geed l bas l setgeld hursengui. Ireh jil gehed yamarch baisan Sony metiin companiud tom delgetstei, esvel shuud TV-ruu holbochihdog,200 mayngan zurag organize bolon slide show hiichihdeg, tegeed bas uyangiin namuuhan duugaar background sound hiisen yamar negen yum hiij garganaa gedegt itgen huleeseer l suuna.
Hunii hereglee gej...

Mongolruu unegui yarih talaar...

Tehnik tehnologiin devshil erchee avsan onoo ued heregleegee bainga shinechleh ni bidend sonirholtoich bas une ni bainga l hyamdarsaar baih taltai yumaa. Hedhen jiliin omno mongolruu yarihiin tuld 20$-iin eldev kart hudaldan avch doloo honog l yaridag bailaa. Todhon internet ashiglan yarih arga delgerch 5$-oor jaahan gatsahiig ni es tootsvol doloo honog baitugai yaridag bolov. Getel bas l udsangui utas hereglehguigeer computerees computerluu gesen yarih arga delgerch ter ni buur unegui bolchihdog yum baina. Husvel bur bie bienee durseer ni harj yarih bolomjtoi bolson ni bas l unegui. Ashgui mongold maani suuliin ued ail orhiig internetjuuleh hodolgoon erchimtei yavagdaj, internetiin tsagiin hyazgaariig ustgan tolboriig hyamdruulsanaar ail bolgon l interneted holbogdoh bolson ni saishaaltai. Sumogiin ih avarga Davgaa maani ih naran ulsaas internet holboltiin suuliin ueiin tehnik, tehnologi oruulj irsen ni ih noloolson gej yarih yum. Tsagiin hyazgaargui holboltond 60-120$-iin tolbor avdag baisan busad kompaniud unee buulgahaas oor argagui bolj bui bololtoi. Odoo bid Dornodod baidag duuteigee, Omnogovid uurhaid ajilladag naiztaigaa, Hovsgold bui ah duu nartaigaa unegui yarij baina. Ene tehnikiin devshil bish gejuu.

Muhar olgoi heregtei eduu?

Evoluts hogjiliin yavtsad hunii bied hereggui hemeen tsollogdson 90 garan iluuts erhten baidag gej heltsdegiin neg ni bidnii sain medeh muhar olgoi yum. Muhar olgoig yagaad bid sain meddeg bilee geh magad. Uchir yun gevees delhii dayar odort hiigddeg mes zaslaliin 20-30%-iig muhar olgoin mes zaslal ezeldegt l baigaa bolovuu. Erdoo 15-aas 20 minut l zartsuuldag enehuu mes ajilbar ni emch nariin huvid gar huruunii uzuureer hiichdeg bolson amarhaan mes ajilbariin neg boltloo garshsan baina. Odort hichneen myangan hun muhar olgoin mes zaslal hiilgej, ter hemjeegeer hunii bieiin goo saihand noloolohuits hagalgaanii or mor bolson zuraasan soriv bii bolgon bagagui hunii setgeliig hyamraadag ni nuuts bish. Suuliin ued sorivgui hagalgaa hiih hed heden arga nevterch baigaa bolovch ter bur orgon hereglej bolohgui baina. Gurvan tsegiin hagalgaa buyu bie biees zaitai gurvan oor gazar tsegen nuh gargaj teruugeer duran avai buhii mes zaslaliin bagajaa oruulan olgoig avah mes ajilbar ni hun anzaaramgui baga soriv uldeedeg hemeen saishaagdaj bui bolovch arhag muhar olgoin mes ajilbariin ued olgoi hagaran pretonit boloh yavdal nileen garsanaas ene hagalgaag hiihdee bas l bolgoomjiloh bolson baina. Sursan emch hund amarhan hagalgaa yum shig bolovch dadlagagui hund bol nileed hetsuu hagalgaand tootsogddog ni deerhi pretonit boloh asuudaltai holbootoi yum. Mash bolgoomjtoi hiihgui bol arhag muhar olgoi ni hagarahad tun amarhan baidag uchir amind ch hurch boldog baina. Anagaah uhaanii hogjilooroo ondor tovshind ochson Amerikt l gehed ene baidlaas bolj jil bur 300-400 hun ami nasaa alddag ni negiig helne buizaa. Muhar olgoi geech erhteniig hun bolgon meddeg bolovch nider deeree chuham yamar uchirtai, yah zorilgotoi erhten yum be gedeg tal deer erdemted odoo boltol margaldsaar l bui. Yamar saindaa hereggui, iluuts erhtenii toond oruulaad hoer zuuniig ongorloo. Eldev surah bichigt temdeglegdsen muhar olgoin talaarhi todorhoiloltuud ni bugd taamag todii sanaa baidag. Jishee ni tuuhii hool iddeg baisan deer ued bol hool zadlahad shaardlagatai eldev bodisuud hurimtlagddag sav baisan baih, tsusnii tsagaan boomiin gol uildver baisan baih geh meteer l tailbarladag. Gehdee ene sanaanuud ni bas ch orgui bish baij bolnoo. Uchir ni sayahan amerikiin heseg erdemted /Bill Parker terguutei / muhar olgoi ni hool bolovsruulahad shaardlagatai zarim bakteruudiig aguuldag sav hemeen togtoogood, ih l itgeltei baina. Uchir yun gevees zarim haldvart ovchnii ued tuhailbal holera bolon dizenteriagiin ued shuluun gedsend baij baidag bakteruud or suraggui alga boldog baina. Ene ued nogooh noots sav boloh muhar olgoinoos heregtei bakteruudaa gargan eruuljih zamruugaa yavdag gedegiig togtoojee. Getel ertontsiin nogoo tald bui baruun Evropiin ornuudad bol oilgolt tes oor baih jisheetei. Tend bol muhar olgoig hereggui erhten gedegeer tootsoh bogood huuhdiig torohod ni l mes ajilbar hiigeed muhar olgoig ni avchihdag baina. Ingej avhuulsan hunii huuhed muhar olgoigui toroh tohioldol elbeg baidag tuhai sonsood gaihaj l bailaa. Tednii oilgolt bolohoor ih sonin bas l boduushtai sanaa baidag. Uchir yun gevees monooh shuluun gedesnii bakteruudiin talaar medehgui bish medeed baigaam. Gantshan orchin ued hun torolhtonii amidran orshihui ih oorchlogdson. Bie bieteegee ih nyagtarsan baidag uchir bakteruudiig odor tutam bie bieneesee hangalttai hemjeegeer avch baidag gesen baina. Deer ued bol humuus tarhai butarhai amidardag baisan uchir eldev haldvart ovchin garahad hot tosgon buur uls ornooroo hyardag baisan baina gejee.
Za er ni baruund muhar olgoi gedegiig neg iimerhuugeer tosooldog baij. Getel dorno dahinii zarim orond bolon manaid oilgolt arai ooroor yarigddag. Tuhaibal muhar olgoi ni hool bolovsruulah erhtenuudiin uruudah, ogsoh hiig zohitsuulagch erhten gej uzdeg baina. Ene zohitsuulalt aldagdsanaas bolj gedes duureh, zogisoh, ungah, hehreh ni zambaraagui bolj irdeg. Ene oilgolt ni yalanguya mongol ulamjlalt emchilgeenii onosh tavihad ih chuhal huchin zuil boldog baina. Enehuu oilgoltoos anh sanaa avch gurvan tsegiin daralt geech illegiin neg helberiig heregleh bolsonoor olonch emch, ovchtond zaaj ogch bailaa. Yalanguya arhag olgoitoi hund turshij uzehed mash sain ur duntei baigaa todiigui, manaihan shig iishee tiishee hol oir ih tenej yavdag ulsuudad bol suraad avahad zailshgui heregtei ed hemeen munhaglaj bui.
Huisnees deesh hoer huruu zaitaigaar orts hurtel gurvan tseg songoj avaad deerees doosh daraalaltaigaar neg tseg deer 10-20sek orchin daraalan darj niit arvan udaa davtahad l bolno. Ene dasgaliig arhag olgoitoi hun odort 3-4 udaa hiihed gemgui.
Za tegeed ene bugdiin etsest muhar olgoi gedeg ni yamarch baisan hund zailshgui baih heregtei ed erhten bainaa gedegiig oilgoood, muhar olgoin idevhiig saijruulah dasgaliig hiigeed sursan bol boloh ni ter. Ingej chadsanaar ta muhar olgoin urevsel hemeeh negen ovchiniig or tas martah bolno. Ta urt udaan nasalj, ur achdaa gerel gegee ni bolj yavah boltugai!

Mongolchuud toyota unah durtai.

Mongolchuud hezeenees edelgee saitai, chanartai ed zuil heregleed surchihsan ard tumen.Unetei horgoi torgon deel huvtsas omsoj edeldeg baisnaas ch bolsonuu, horgoi buyu mongol goel gesen negen shine tovd ugiig uusgej baisan ni sonin. Odoonii hanshaar 20-30 sayiin unetei hoorog bolon, chuluunsoruult gaans, horgoi torgo zereg chanartai edlel hudaldaaldag baisan omnod horshiin “Chanmin” zahiin ner ni “chamin goy” hemeeh shine holboo ugiig uusgesen ni negiig helne. Heentser eeten gutliinhaa turiinees gurvan too urt gaansaa tsuhuilgaj, gariin algand bagtahaargui nomin hash hoorog tsundiij bui ni ilt, ugalz hee alaglasan dailangaar goyson huder chiireg mongol erchuud morinii sainiig unaj, huuhnii saihantai hanilj, doroo harshuulan jorooloh ni mongol naadamiin ongiig uzemj togs chimeglene. Odooch ingej goesoor bui. Onoo tsagt mongol hunii chimeg joroo saihan huleg moriig ni orloh bolson unetei, chanartai, edelgeetei mashin teregnii talaar heden ug terelyu gej bodloo. Oros teregnees oor unaa unaj uzeegui shahuu baisan mongolchuud ardchilaliin buyanaar end tendehiin yanz yanziin markiin mashin unaj uzeed buur edelj noolj, zasaj yanzaldag bolsonoor chuham yamar tereg iluu edelgeetei, sain bolohiig ni andahgui boltloo garshsan baina. Manai ulsad odoogiin baidlaar delhiin yanz buriin ornii 200 garui markiin mashin orj irsen gesen too barimt baidag. Mongolchuudiin gariin ayiig daah edelgeetei chanartai shildegiin shildeg hulegeer Toyota negent shalgarch uldjee. Odoo mongolchuudiin bololtsootoi bolgon ni Toyota Land cruiser unah bolson ba tsaashlaad bur toyotagiin deed angilliin tereg boloh Lexusiig joloodoh bolson baina. Tegvel ameriktch gesen toyota mon l shildegiin shildegeer hediinee shalgarch hamgiin naidvartai unaa hemeen saishaagdah boljee. Toyota ni ih zasvarguigeer dood tal ni 500,000km tuulah chadvaraaraa busad teregnuudees iluu davuu taltai baidag. Ene amjiltiig zovhon german teregnuud davah bolovch mongoliin ers tes tsag agaar,dovtoi nuhtei bartaat zam, mongolchuudiin hund gariin ayiig daadaggui uchir deerhi uzuuleltendee hurdeggui baina. Getel bidnii sain huleg hemeegddeg baisan oros ah nariin 69-iin hodolguur ni erdoo 50 myangan km yavaadl 1-r eeljiin zasvart oroh ni enuuhend baih avch bie ed angi ni manaihnii gariin ayiig eostoi l neg daahaar baidag. Adilhan Japanii Nissan gehed l, eldev uzuulelt, zagvar dizain ni gaihagddag hirnee hodolguur ni chanar muutai baidag geed l tereg bolgon oor ooriin dutagdaltai baih. Za amerik teregnuudiin huvid bol buur yariltgui. Amerikchuud edelgee, chanariin talaar baga bodno. Mashin teregiig yamarch mongogui hun zeel taviad avchihaj boldog, tehnikiin uzuulelt ni bidnii heregleenii tosoololoos tes oor zereg nohtsoluud shaltgaaldag ch biz. Neg ue tedend ih tom hemjeetei, huchtei, ogtsom hurd avah chadvartai, dotor salon ni ih tohilog zeregiig chuhalchilj baisan bol suuliin ued ene uzel bas oorchlogdoj baina. Benzin tulsh baga idehuu ih idehuu gedeg ni neg ih chuhal bish baidag. Yamartaal onoo gaihuulaad baigaa Hammer ni mongoliin nohtsold Zil-130 achaanii mashinaas iluu hemjeenii benzin tsohidog bolchihovdee. Toyotagiin gol nuuts ni eordoo naidvartai sain hodolguurteel baidag. Hodolguuriig hiij baigaa metalliin ondor haluund tesvertei, boh bat chanar ni gaihagddag. Toyotagiin bas neg ontslog ni ali ch zagvariin mashiniih ni hodolguur ijil tehnologoor gargaj avsan metallaar l hiigddeg. Tiimdee ch yamarch zagvariinh ni Toyota naidvartai gesen ug. Toyotag ih unaj heregledeg hoer ulsiin neg boloh Saudiin Arab ni ondor unetei, tusgai tonogloson Toyota Land Cruiser, Lexus ih unadag bol nariin hyamgach heregleegeeree aldartai enethegchuud bolohoor huuchin toyota unah durtai baidag. Ali ali ni zov songolt hiisen gej uzetsgeedeg gene. Uchir ni huuchin ch gesen yavj l baidag uchir ter hemjeegeeree mongo hemnedeg gej enethegchuud uzdeg bololtoi. Toyota mashinii talaar baga bolovch sonirhuulahad iim baina.

Sharsan toms hortoi!!!

Ta gyalgar uut idej baisnaa sanaj baina uu?
Omnod amerikiin indianchuudiin hunsendee heregledeg baisan negen bultsuug dorvon zuunii hoino delhii niiteeree orgon hereglej sursan ni edugee mongolchuud bidnii sain medeh toms bilee. Toms ni hunii bieiin ed esiin gol barilgiin material boloh nuurs, ustorogchoor baylag mon eldev amin dem, microelement aguuldag ni bie mahbodiin bodisiin soliltsoond ashigtai chuhal ed. Getel yahaaraa toms ni hortoigoor barahgui bur hort havdariig uusgegch/cancerogen/ boldog talaar sonirhuulya gej bodloo.Yunii omno bidnii odor tutmiin bas negen chuhal hereglee bolson huvantsariin /plastic/tuhai bagahaan tailbar hiie. Huvantsaraar bid yu es hiideg bilee. Getel enehuu huvantsariig buteeh undsen tuuhii ed ni monooh l nuurs, ustorogch aguulsan bodisuud baidag. Lakan budag, gyalgar uut zeregiig acrilamid hemeeh bodisoor hiideg baina. Er ni acrilamid baitugai huvantsariin olon torol himiin negdeluudiin hund uilchleh horuu chanariin sudalgaag ali ertenees hiij baisan bolovch chuham acrilamid ni hort havdariig uusgenee gedegiig dongoj 2002 onoos l alban eosoor bataljee. Hort havdariig uusgegch enehuu acrilamid negdel ni onoo bidnii sain medeh, ter ch baitugai amtarhan ideh durtai sharsan tomsond /frenchfries or chips / iheehen hemjeetei aguulagddag baina. Usand chanaj butsalgaad bolgoson tomsond acrilamid ilreegui ni ereliig ehleh uchig ni bolsoon gedeg. Yamarch baisan tomsiig chanaj heregledeg mongolchuud bidnii huvid dotor ongoih ni ter. Hergiin uchir ni tomsiig eldev tosond ondor temperaturt sharahad tomsond aguulagdah nuurs, ustorogch aguulsan zarim negdel tuhailbal asparaginii huchil ni ih halaltiin noloond acrilamid bolon oorchlogddogt baijee. McDonalds bolon BurgerKing zereg gazaraas avdag large size sharsan tomsond aguulagdah acrilamidaar bidnii hunsee avdag gyalgar uut 2 shirhegiig hiij bolnoo gesen tootsoog hyalbarhaan gargaj bolno. Tegeheer ta amidraldaa gyalgar uut idej uzeegui gej melzeh argagui. Zarim ni bur nijgeed gyalgar uut tsohichihson ni lavtai. 2004 onii Oscariin shagnald manai "Ingen nulims" kinotoi hamt orsoldson "Super size me" hemeeh amerikiin kinond McDonaldsiin turgen hoolnii gazaraar uilchluulen burger, sharsan tomsnoos oor yum idelgui buten neg sar bolson hunii tuhai gardag. Eruul chiireg bietei baisan tereer gantshan sariin dotor jin nemj, eldev ovchind barigdaj, yamar saindaa l jujigchin maani hun er ni uhehed amarhan yum baina gesen gedeg. Amerikiin ali ch hotod ochson Canceriin emneleg gesen tom tom barilguud dunhiij baidag ni anh minii gaihliig ih l toruuldeg bailaa. Hort havdariig uusehed olon huchin zuil nolooldog avch sharsan tomsguigeer amerik orniig tosooloh argagui bolson onoo ued ene ni neg tomoohon huchin zuil boloh ni damjiggui. Za yamartaach mongolchuud mini sharsan toms idehee bur moson zogsooh ni heregtei yum baina shuu gedegiig l medsen bol minii hiih buyan ter bolog.