Muhar olgoi heregtei eduu?

Evoluts hogjiliin yavtsad hunii bied hereggui hemeen tsollogdson 90 garan iluuts erhten baidag gej heltsdegiin neg ni bidnii sain medeh muhar olgoi yum. Muhar olgoig yagaad bid sain meddeg bilee geh magad. Uchir yun gevees delhii dayar odort hiigddeg mes zaslaliin 20-30%-iig muhar olgoin mes zaslal ezeldegt l baigaa bolovuu. Erdoo 15-aas 20 minut l zartsuuldag enehuu mes ajilbar ni emch nariin huvid gar huruunii uzuureer hiichdeg bolson amarhaan mes ajilbariin neg boltloo garshsan baina. Odort hichneen myangan hun muhar olgoin mes zaslal hiilgej, ter hemjeegeer hunii bieiin goo saihand noloolohuits hagalgaanii or mor bolson zuraasan soriv bii bolgon bagagui hunii setgeliig hyamraadag ni nuuts bish. Suuliin ued sorivgui hagalgaa hiih hed heden arga nevterch baigaa bolovch ter bur orgon hereglej bolohgui baina. Gurvan tsegiin hagalgaa buyu bie biees zaitai gurvan oor gazar tsegen nuh gargaj teruugeer duran avai buhii mes zaslaliin bagajaa oruulan olgoig avah mes ajilbar ni hun anzaaramgui baga soriv uldeedeg hemeen saishaagdaj bui bolovch arhag muhar olgoin mes ajilbariin ued olgoi hagaran pretonit boloh yavdal nileen garsanaas ene hagalgaag hiihdee bas l bolgoomjiloh bolson baina. Sursan emch hund amarhan hagalgaa yum shig bolovch dadlagagui hund bol nileed hetsuu hagalgaand tootsogddog ni deerhi pretonit boloh asuudaltai holbootoi yum. Mash bolgoomjtoi hiihgui bol arhag muhar olgoi ni hagarahad tun amarhan baidag uchir amind ch hurch boldog baina. Anagaah uhaanii hogjilooroo ondor tovshind ochson Amerikt l gehed ene baidlaas bolj jil bur 300-400 hun ami nasaa alddag ni negiig helne buizaa. Muhar olgoi geech erhteniig hun bolgon meddeg bolovch nider deeree chuham yamar uchirtai, yah zorilgotoi erhten yum be gedeg tal deer erdemted odoo boltol margaldsaar l bui. Yamar saindaa hereggui, iluuts erhtenii toond oruulaad hoer zuuniig ongorloo. Eldev surah bichigt temdeglegdsen muhar olgoin talaarhi todorhoiloltuud ni bugd taamag todii sanaa baidag. Jishee ni tuuhii hool iddeg baisan deer ued bol hool zadlahad shaardlagatai eldev bodisuud hurimtlagddag sav baisan baih, tsusnii tsagaan boomiin gol uildver baisan baih geh meteer l tailbarladag. Gehdee ene sanaanuud ni bas ch orgui bish baij bolnoo. Uchir ni sayahan amerikiin heseg erdemted /Bill Parker terguutei / muhar olgoi ni hool bolovsruulahad shaardlagatai zarim bakteruudiig aguuldag sav hemeen togtoogood, ih l itgeltei baina. Uchir yun gevees zarim haldvart ovchnii ued tuhailbal holera bolon dizenteriagiin ued shuluun gedsend baij baidag bakteruud or suraggui alga boldog baina. Ene ued nogooh noots sav boloh muhar olgoinoos heregtei bakteruudaa gargan eruuljih zamruugaa yavdag gedegiig togtoojee. Getel ertontsiin nogoo tald bui baruun Evropiin ornuudad bol oilgolt tes oor baih jisheetei. Tend bol muhar olgoig hereggui erhten gedegeer tootsoh bogood huuhdiig torohod ni l mes ajilbar hiigeed muhar olgoig ni avchihdag baina. Ingej avhuulsan hunii huuhed muhar olgoigui toroh tohioldol elbeg baidag tuhai sonsood gaihaj l bailaa. Tednii oilgolt bolohoor ih sonin bas l boduushtai sanaa baidag. Uchir yun gevees monooh shuluun gedesnii bakteruudiin talaar medehgui bish medeed baigaam. Gantshan orchin ued hun torolhtonii amidran orshihui ih oorchlogdson. Bie bieteegee ih nyagtarsan baidag uchir bakteruudiig odor tutam bie bieneesee hangalttai hemjeegeer avch baidag gesen baina. Deer ued bol humuus tarhai butarhai amidardag baisan uchir eldev haldvart ovchin garahad hot tosgon buur uls ornooroo hyardag baisan baina gejee.
Za er ni baruund muhar olgoi gedegiig neg iimerhuugeer tosooldog baij. Getel dorno dahinii zarim orond bolon manaid oilgolt arai ooroor yarigddag. Tuhaibal muhar olgoi ni hool bolovsruulah erhtenuudiin uruudah, ogsoh hiig zohitsuulagch erhten gej uzdeg baina. Ene zohitsuulalt aldagdsanaas bolj gedes duureh, zogisoh, ungah, hehreh ni zambaraagui bolj irdeg. Ene oilgolt ni yalanguya mongol ulamjlalt emchilgeenii onosh tavihad ih chuhal huchin zuil boldog baina. Enehuu oilgoltoos anh sanaa avch gurvan tsegiin daralt geech illegiin neg helberiig heregleh bolsonoor olonch emch, ovchtond zaaj ogch bailaa. Yalanguya arhag olgoitoi hund turshij uzehed mash sain ur duntei baigaa todiigui, manaihan shig iishee tiishee hol oir ih tenej yavdag ulsuudad bol suraad avahad zailshgui heregtei ed hemeen munhaglaj bui.
Huisnees deesh hoer huruu zaitaigaar orts hurtel gurvan tseg songoj avaad deerees doosh daraalaltaigaar neg tseg deer 10-20sek orchin daraalan darj niit arvan udaa davtahad l bolno. Ene dasgaliig arhag olgoitoi hun odort 3-4 udaa hiihed gemgui.
Za tegeed ene bugdiin etsest muhar olgoi gedeg ni yamarch baisan hund zailshgui baih heregtei ed erhten bainaa gedegiig oilgoood, muhar olgoin idevhiig saijruulah dasgaliig hiigeed sursan bol boloh ni ter. Ingej chadsanaar ta muhar olgoin urevsel hemeeh negen ovchiniig or tas martah bolno. Ta urt udaan nasalj, ur achdaa gerel gegee ni bolj yavah boltugai!